Vaikka olen lihatonta ruokavaliota viidentoista vuoden ajan harjoittanutkin, on matkan varrelle mahtunut aika paljon ajanjaksoja, jolloin klassikkojinglen mukaiset puoli kiloa kasviksia päivässä ei ole tullut täyteen sitten millään. Viime vuosina hutipäivät ovat olleet harvassa, mikä on korreloinut positiivisesti monella tavalla, niin kropan kuin päänkin osalta. Sen syöminen, mistä tulee hyvä olo, on tätä nykyä aika toimiva ohjenuora niin ruokakauppaan kuin lounasbuffettiinkin.
Hetkelliseen ravinne- & ideaköyhyyteen lisäinspistä voisi tarjota mestarillisen John Alcornin (1935-1992) klassikkokuvitus vuodelta 1965. Kasvisaakkosten miellyttävän hipahtava muotoilu, epätavallinen kursiivi ja limitoitu väripaletti jaksavat ilahduttaa.
Saisiko tänään vaikka joltain pysty- tai vaakariviltä bingon?