Maanantaipalavereidemme yhteyteen saisi helposti kehitettyä petollisen juomapelin. Kun jompikumpi erehtyy lausumaan jälleen kerran ääneen sanat ”tänään ja huomenna on aika paljon kaikkea, mutta loppuviikosta helpottaa”, on aika kippistellä. Kuka tietää, ehkäpä viikon aloitus pienessä tuiterissa sujuisikin astetta soljuvammin.
Meillä on usein käynnissä yhtä aikaa monta projektia; päällekkäin, sivuittain ja lomittain. Haastavinta työarjessa onkin jatkuva uudelleenorientoituminen – yhdestä työstä toiseen hyppääminen ottaa aina aikansa, vaikka homma itsessään olisikin nopeasti klaarattu. Ja jostain kumman syystä työruuhka tuntuu aina kulminoituvan viikon ensimmäisiin työpäiviin.
Jos nyt ei kurkunvoitelulinjalle lähdettäisikään, voisiko alkuviikkojen taklaamisen saada ei vain sujuvammaksi, vaan jopa inspiroivammaksi? Olemme tähän asti vältelleet tiukkaa tuntikirjanpitoa niissä projekteissa, joissa laskutus ei ole tuntiperusteista, lähinnä muinaisen elämän projektinhallintahelvettien vähemmän kultaisten muistojen vuoksi. Alkuvuodesta kirjailimme parin viikon ajan työpäivän aikana hoidettavia taskeja talteen vartin tarkkuudella ennen kaikkea oppiaksemme paremmin tunnistamaan, mihin työpäivät oikeasti menevät. Vaikka hankittu data ei ollutkaan erityisen yllättävää, auttoi tiukempi seuranta pitämään fokuksen paremmin töissä internetin aikasyöppöjen sijaan – ehkä ennen kaikkea siksi, että listat käytiin yhdessä seuraavana maanantaina läpi. Ja ainakin kahden viikon aikana kokeen myötä kaventunut todo-lista tuntui kunniamerkin arvoiselta saavutukselta. Jopa innostavalta!
Jotain inspiksentapaista tarjosi myös työkaluvalintamme. Joku uusi ja jännittävä, uuiiltaan ja uuäxältään viimeisen päälle hiottu, kuukausimaksullinen ja multialustallinen appi-ihastus?
Ehei, vaan ruutu-hiton-vihko.
Jyri
Graafinen suunnittelija, puolet Kildasta.
Aina inspiroi: geometria, tiikki, Hitchcock, vanhojen pokkarien haju, Frasier ja tyhjät jalkapallokentät.
